Naantalin vierassataman välittömässä läheisyydessä, kymmenen metrin syvyydessä, on maannut Citroen C4 -merkkinen henkilöauto jo toukokuusta 2024 lähtien, eikä nosto-operaatiosta ole vieläkään varmuutta, koska kiista nostokustannusten maksajasta vakuutusyhtiön, varattoman autonomistajan ja Naantalin kaupungin välillä on ajautunut oikeudelliseen umpikujaan.
Sisältö
Miksi autoa ei vieläkään nosteta? Tässä todellinen syy
Naantalin merenpohjassa kaksi vuotta levännyt Citroen on tullut tunnetuksi paikallisena symbolina byrokratian hitaudesta. Suurin syy sille, miksi autoa ei ole vieläkään nostettu, on vastuunjako ja viranomaisten toimivaltuuksien rajallisuus. Toukokuussa 2026 tilanne on edelleen se, että auto ei suoranaisesti vaaranna vesiliikennettä, jolloin Traficom tai Väylävirasto eivät ole velvoitettuja kiirehtimään sen poistamista.
Ympäristölainsäädännön näkökulmasta auto on hylky, mutta Varsinais-Suomen ELY-keskus on linjannut, että välitöntä öljyvuodon vaaraa ei tällä hetkellä ole, sillä pelastuslaitos suoritti ensivaiheen torjuntatoimet heti onnettomuuden jälkeen vuonna 2024. Koska kyseessä ei ole akuutti ympäristökatastrofi, viranomaiset eivät voi käyttää pakkokeinoja ilman pitkiä oikeusprosesseja. Auton omistaja on todettu varattomaksi, ja hänen vakuutusyhtiönsä on kieltäytynyt korvaamasta nostoa vedoten siihen, että kyseessä ei ollut vahinko vaan omistajan huolimattomuus, joka ei kuulu kaskovakuutuksen piiriin.
Kuka maksaa viulut? Kustannukset ja vastuuhenkilöt
Kysymys siitä, kuka maksaa viulut, on koko prosessin vaikein kohta. Arviot auton nostamisesta ja asianmukaisesta romuttamisesta liikkuvat 7 000 ja 12 000 euron välillä. Kustannukset muodostuvat seuraavista tekijöistä:
- Sukellustyö: Auton kiinnittäminen nostoliinoihin sameassa ja virtauksellisessa vedessä vaatii ammattisukeltajia.
- Nostokustannukset: Paikalle tarvitaan raskaalla nosturilla varustettu alus tai proomu.
- Ympäristöhuolto: Mahdollisten nestevuotojen hallinta noston aikana vaatii öljyntorjuntapuomeja.
- Käsittelymaksu: Merivedessä kaksi vuotta olleen auton romuttaminen on erikoisprosessia vaativa toimenpide.
Naantalin kaupunki on tähän asti vastustanut laskun maksamista veronmaksajien pussista. Kaupungin lakimiehet perustelevat tätä sillä, että ennakkotapaus voisi johtaa tilanteeseen, jossa kunnat joutuvat jatkossa kaikkien hylättyjen ajoneuvojen maksajiksi. Toisaalta paikallinen asuiyhteisö ja venäilijät vaativat kaupunkia toimimaan, sillä hylky on imagohaitta Naantalin maineelle aurinkoisena kesäkaupunkina.
”On kestämätöntä, että hylky saa maata Naantalin parhaalla paikalla vain siksi, että paperisota on tärkeämpää kuin puhdas merenpohja. Jonkun on otettava vastuu nyt”, toteaa paikallinen ympäristöaktivisti.
Aikajana: Citroenin kaksi vuotta Naantalin syvyyksissä
Tapahtumien kulku on ollut pitkä ja turhauttava kaikille osapuolille. Toukokuu 2026 merkitsee tasan kahta vuotta siitä, kun auto päätyi veteen.
- 14. toukokuuta 2024: Citroen C4 suistuu luiskaa pitkin veteen hämärissä olosuhteissa. Kuljettaja pelastautuu.
- Kesäkuu 2024: Pelastuslaitos toteaa, ettei autosta vuoda merkittäviä määriä polttoainetta. Nosto siirretään omistajan ja vakuutusyhtiön vastuulle.
- Syyskuu 2024: Vakuutusyhtiö antaa kielteisen korvauspäätöksen. Alkaa oikeustaistelu.
- Maaliskuu 2025: Naantalin kaupunki saa ensimmäisen virallisen vaatimuksen asukkailta auton poistamisesta.
- Elokuu 2025: ELY-keskus tekee tarkastussukelluksen. Auto on peittynyt levään, mutta rakenteellisesti ehjä.
- Tammikuu 2026: Oikeuden päätös omistajan maksuvelvollisuudesta vahvistetaan, mutta omistaja todetaan varattomaksi.
- Toukokuu 2026: Auto on edelleen pohjassa, ja kaupunki harkitsee noston suorittamista omalla kustannuksellaan ja sen perimistä myöhemmin takaisin ulosoton kautta.
Ympäristövaikutukset ja paikallinen mielipide
Vaikka viranomaiset vakuuttavat, ettei akuuttia vaaraa ole, meribiologit ovat huolissaan auton pitkäaikaisvaikutuksista. Kahden vuoden aikana auton akku, elektroniikka ja erilaiset raskasmetallit alkavat väistämättä liueta veteen. Naantalin edustan matalat vedet ovat herkkää ekosysteemiä, ja paikalliset kalastajat ovat raportoineet muutoksista pohjakasvillisuudessa auton välittömässä läheisyydessä.
Sosiaalinen media, erityisesti paikalliset Facebook-ryhmät, käyvät kuumina. Moni naantalilainen pitää tilannetta häpeällisenä. Keskusteluissa on ehdotettu jopa joukkorahoitusta noston toteuttamiseksi, mutta laki kieltää yksityishenkilöitä kajoamasta hylkyyn ilman lupaa. Lounais-Suomen poliisi on joutunut muistuttamaan, että omatoiminen nosto-operaatio voisi johtaa syytteisiin luvattomasta puuttumisesta toisen omaisuuteen tai ympäristörikkomuksesta.
Asiantuntijoiden mukaan vuosi 2026 saattaa vihdoin tuoda ratkaisun. Naantalin kaupunginvaltuustossa on valmisteilla esitys, jossa kaupunki ottaa ”pilaaja maksaa” -periaatteen sijaan käyttöön ”kaupunki pelastaa maineen” -strategian. Tämä tarkoittaisi, että kaupunki hoitaisi noston ensi tilassa ja jatkaisi oikeudellista perintää vakuutusyhtiötä vastaan jälkikäteen. Jäämme odottamaan, nouseeko ranskalaiskaunotar vihdoin pintaan ennen alkavaa purjehduskautta.
